sunnuntai 28. elokuuta 2016

Kuvakulmia...

Maailmaa voi katsoa monenlaisesta kuvakulmasta.
Tykkään valokuvailla asioita, erilaisista kuvakulmista.

En omista järjestelmä kameraa. 
Kuvaan kännykälläni (jossa maailman huonoin kamera), iPadilla tai Canonin ixuksella (joka jo monta vuotta vanha).
Tarkempia kuvia varmasti saisi laadukkaammalla kameralla. Ehkä parempi kamera on joskus hankintalistalla. Nyt mennään näillä mitä on.

Kesän vaihtuessa syksyyn on kiva kuvailla värejä ja erilaisia kontrasteja.


Mökin pyykkinaru näyttää erilaiselta alhaalta ylöspäin katsottuna.


Mökin laituri ja sen portaat.
Vievätkö portaat veteen vai pääseekö näitä pitkin seikkailulle?


Mökin ikkunan välissä ollut laiva pääsi seikkailemaan pilvien päälle. 
Matkaakohan se mikämikämaahan?


Mökin viereisillä pelloilla oli sadonkorjuu menossa.


Porin Pormestarinluodon lampaat olivat nälkäisiä ja uteliaita.


Mökin kottikärryt ovat nähneet paljon puuhastelua. 
Varaston kulmassa ne odottavat taas uusia seikkailujaan.


Syksy ja sienet. 
Mökin pihassa oli pieni ja soma kärpässieni löytänyt oman paikkansa tässä maailmassa.


Kaikenmaailman puita pinossa. 


Yksinäinen kissankello taisteli tuulenpuuskia vastaan.


Oletko koskaan kurkannut laiturin lautojen väliin?
Tältä näytti Peltolammin uimarannan laiturin väli.


Ruusupensaan ruusu näyttää tältä läheltä kuvattuna.


Linnunpönttö jäänyt kivelle kököttämään.


Lokki ja sen lento.


Muutamia vuosia sitten kuvattu suihkulähde oli saanut värejä.
Onko taivas kattona vai pohjana?


Kumpi onkaan taivas ja kumpi heijastus?


Miltä näyttää maailma oven alta kurkattuna?


Sininen hetki Rodoksella.

Liian helposti maailmaa katsoo omalta tasoltaan missä seisot tai istut. Ympäristöä kannattaa katsella välillä matalammalta tai korkeammalta, jotta näkee sen kaikki mahdollisuudet.

Terveisin Sanna

perjantai 26. elokuuta 2016

Pala viisautta taas viety...

Viisaudenhampaat taitavat olla pieni pala esihistoriaa meissä ihmisissä.
Monia vuosia sitten takimmaisia poskihampaita, eli viisaudenhampaita tarvittiin kovan, keittämättömän ruuan pureskeluun. Silloin leukaluutkin olivat suuremmat kuin nykypäivänä. 
Nykyään ihminen syö käsiteltyä ja pehmeää ruokaa, eikä poskihampaille ole enää virkaa. Leukaluumme ovat pienentyneet vuosien saatossa ja nykypäivänä viisaudenhampaat kasvavat tilanpuutteen vuoksi oman tahtonsa mukaan.


Viitisen vuotta sitten oikeanpuoleinen yläviisuri puhkesi ja tulehtui kesken Porissa vietetyn viikonlopun. Leuka jäi lukkoon, enkä saanut suutani auki. Sen viikonlopun aikana ei pahemmin herkuteltu mummun tai äidin ruuilla.
Antibioottikuuri onneksi auttoi ja leukalukko laukesi. Acutassa poistettiin ensimmäinen pala viisauttani viidessä minuutissa.
Sairaslomaa ei tullut ensimmäisellä kerralla ollenkaan. Poistopäivänä piti syödä viileitä ruokia, mutta muutoin en muista saaneeni kummosia ohjeita.

Kolmisen vuotta sitten tulehehtui toinen alaviisurini puhkeamisen jälkeen. Työpäivän aikana alkoi poski paisua ja lähdin nopeasti hammaslääkäriin, joka määräsi antibiootit ja laittoi röngtenin jonoon.
Pelkkä perus röngten ei riittänyt, Oli otettava myös 3D ja 4D kuvat. Hammas oli erittäin lähellä leuan hermoja ja siksi hammas piti poistaa kirurgisesti. Ennen poistoa ien tulehtui toistamiseen ja taas sain pullean posken. Antibioottia jälleen ja poski palautui normaaliksi.
Kirurgiseen poistoon mennessäni, minua jännitti ensimmäistä kertaa elämässäni hammaslääkäriin meno.
Hoitaja kertoi: "Sinulle laitetaan puudutuspiikki, jonka yksi vaikuttavista aineista on adrenaliini, joka saa sydämen sykkeen nopeutumaan hetkeksi. Tämä vaikuttaa pienen hetken paniikkikohtaukselta, mutta menee ohi". Olotila oli ihan kaamea! Muutaman minuutin itkin hysteerisenä vaakatasossa vihreän steriilin lakanan alla, tärisin ja sydän hakkasi miljoonaa.
Hammas saatiin poistettua ja sain huokaista helpotuksesta pois lähtiessäni.
Alaviisurista sain sairaslomaa kolme päivää + viikonlopun vapaat päälle.
Sain syödä kylmää ruokaa leikkauspäivän, ei pureskelua, ei imeskelyä, ei sylkemistä.
Särkylääkkeeksi määrättiin PANACOD. Voin kertoa ettei se sopinut minulle ollenkaan! Operaatiopäivän iltana suu ei auennut ja poski oli paisuksissa. PANACOD aiheutti minulle pahoinvointia ja oksensin, joka ei ollut helppoa, koska suu ei auennut ja sai pelätä ettei haava repeä suussa.
Särkylääke vaihdettiin ja minä toivuin pikkuhiljaa ja sain myös oman normaalin poskeni takaisin.


Muutamia viikkoja sitten otin yhteyttä hammaslääkäriin tovi sitten puhjenneen vasemman yläviisurini vuoksi. Kävin hammaslääkärillä näyttämässä suutani (Minut laskettiin tuolilla alas ja kymmenen sekunnin päästä ylös). Sain reseptit valmiiksi tulevaa poistoa varten ja jäin odottamaan kutsua operaatioon.
Keskiviikkona töiden jälkeen sain soiton hammaspolilta COXAsta (jossa alaviisurikin poistettiin kirurgisesti). Torstaina olisi aika kirurgiseen poistoon.
Eilen kävin poistattamassa kolmannen viisauden palani, joka kasvoi täysin vaakatasossa toista hammasta kohti.
Tällä kertaa puudutusaine oli neutraalimpaa, eikä aiheuttanut paniikkikohtausta. Operaatio meni "mukavasti" ja pääsin puolen tunnin kuluttua lähtemään pois.
Iltaa kohden poski alkoi taas paisua ja nyt tätä kirjoittaessani olo on hieman hamsterimainen.

OHJEET:

  • Ensimmäinen päivä vain viileää ruokaa, ei mielellään pureskeltavaa, jottei hyytymä irtoa.
  • Ei purskuttelua kahteen päivään
  • Ei sylkemistä kahteen viikkoon.
  • Viikon liikuntakielto. Maanantaina saa varovasti alkaa tehdä kevyttä liikuntaa, ilman hurjaa sykkeen nousemista.
  • Viikon saunomiskielto.

Olen iloinen että sain ajan niin nopeasti, ettei ien ehtinyt tulehtumaan. Tämä vaikeuttaisi taas hyvän verensokeritasapainon ylläpitämistä, koska tulehdus nostaa sokereita.
Sairaslomaa kaksi päivää + viikonlopun vapaat.

Siinä tarinoita viisauden paloista. 
Neljäs vielä paikoillaan, eli ripaus viisautta jäljellä.
Nyt otetaan iisisti ja liikutaan taas kun siihen on lupa.

Terveisin Hamsteri