torstai 19. toukokuuta 2016

Paluu arkeen...

Reilu kaksi viikkoa sitten oli aika palata arkeen, eli työelämään.
Sairaslomani kesti melkein 3kk:

  • 4 viikkoa kepeillä hipaisuvarauksella. 
  • Seuraavat 2 viikkoa pikkuhiljaa lisättiin painoa jalan päälle.
  • Tämän jälkeen ei tarvittu enää keppejä, mutta kuntoutettiin jalkaa pikkuhiljaa taas "omaksi" jalaksi.
  • 2kk kohdalla alkoi jalka tuntumaan jo melkein omalta, mutta kipuilun vuoksi vielä jatkettiin sairaslomaa.
  • 2 viikkoa ennen töiden aloittamista todettiin Diabetes.
  • Ennen töihin paluuta oli opittava haiman tehtäviin.
Töihin paluu jännitti todella paljon. 3kuukautta poissa töistä on pitkä aika. Tiesin, että jalkani kestää työnteon, mutta jännitin verensokereiden muutoksia sekä sitä miten ehdin ja pystyn hoitamaan diabetestäni työhärdellin keskellä.


Maanantai saapui ja menin töihin. Lapset olivat innolla minua vastassa, samoin työkaverit.
Minua oli odotettu takaisin. Olin otettu.
Huomasin kuitenkin että minua odotettiin takaisin samanlaisena Sannana kuin olin ennen sairaslomaa. Tiesin että olen se sama Sanna, mutta menisi hetki, että pystyisin olemaan oma itseni. Kun työrutiini + diabetes yhdistelmä sulautuisivat yhteen olisin valmis olemaan se sama Sanna.
Ensimmäisellä viikolla verensokerit pomppivat miten sattuu. Stressi nostatti selvästi sokereita. Kotona oltiin taas ihanne lukemissa.
Huomasin stressaavani siitä, etten osannut täyttää työkavereiden odotusta työhönpaluustani. Tiesin että tarvitsen hieman aikaa ja arkirutiineja, jotta "tulisin takaisin".

Toisella viikolla työkaverini sanoi: "Sanna! Sinä olet tullut takaisin!" Viikon elimistöni vaati sopeutuakseen takaisin työelämään. Helpotti myös itseäni, että olin edelleen se höpsö, hupsu mutta asiallinen työ minä.

Kaksi viikkoa meni töissä siihen että sain flunssan. Varmaankin moni tietääkin, että päiväkodit yms kuhisevat erilaisia bakteereita, joten oli vain ajan kysymys milloin nappaisin ensimmäisen taudin. Perjantaina alkoi mieletön kurkkukipu, joka jatkui viikonlopun yli. Tiistai iltana alkoi tukkoisuus puskea päälle ja kylmän väristykset. Kuumetta ei kuitenkaan noussut. Keskiviikkona herätessäni olin aivan tukossa ja päässä pyöri. Verensokereissakin näkyi, ettei keho ollut normaalissa tilassa.
Päätin päästä taudista eroon heti ja mahdollisimman pian! Rohtoina toimi tällä kertaa berocca, maitohappobakteerit, sinkki sekä duact.
Torstaina aamulla olikin jo parempi olo! Vitamiinien voima on ihmeellinen! (Nyt pitää kuitenkin koputella puuta, ettei iske vielä joku ekstra tauti päälle tms)


Terveellisellä ruokavaliolla on ihmeellinen vaikutus, unohtamatta maitohappobakteereita ja vitamiineja.
Näillä mennään kohti terveitä päiviä ja palataan taas arkeen.

-Sannuli-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti