maanantai 14. maaliskuuta 2016

Maata näkyvissä!

On aivan ihanaa huomata, miten pitkiä päivät ovat! Aurinko nousee aikaisin aamulla ja pimeä saapuu vasta kuuden jälkeen. Päivät ovat pidentyneet TODELLA paljon!
Kevät on selvästi jo nurkan takana.
Saamme nähdä ja tuntea auringon voiman.

Huomaan toimivani syksyn ja talven jonkinmoisella autopilotilla. Olen minä, mutta en kuitenkaan ole niin hereillä ja aktiivinen kuin voisin olla. Valon saapuessa takaisin, autopilotti poistuu ja alan toimimaan jokseenkin energisemmin. Tuntuu kuin harsoverho poistuisi edestäni ja näen maailman selkeämmin ja värikkäämmin.
Pimeys ja talvi eivät ole minun juttuni. Voisin nukkua talviunta kuin karhut tai siirtyä etelän valoon ja aurinkoon Suomen pimeyden ajaksi.


Olen elänyt "luolassa" viimeisen kuukauden.
Valoa olen nähnyt ikkunasta.
Aurinkoisina päivinä olen istuskellut takapihalla.
Valon pilkahdukset ovat jääneet vähäisiksi lähiaikoina.

Tiet ovat olleet pelottavan liukkaita, niin en ole uskaltanut lähteä omatoimisesti liikkumaan keppieni kanssa, etten kaatuisi ja satuttaisi itseäni.
Päiväni on useimmiten "alkanut" vasta kun H tulee töistä kotiin ja pääsen hänen kanssaan ulos "luolasta". Kello on ollut näihin aikoihin jo runsaasti, joten pimeä on ehtinyt  taas saapua.

On ollut todella raskasta olla riippuvainen toisesta. Minnekkään en pääse enkä uskalla lähteä ilman toisen fyysistä ja henkistä tukea.
Oloa on kuitenkin helpottanut se, että tiedän tämän olevan väliaikaista.

Viime viikolla alkoi kävelyharjoitukset.
Tällä hetkellä vaaka näyttää, että lataan painoa jalalleni 35-40kg.
Olen lenkkeillyt IKEAssa, ruokakaupassa sekä kotona.

TÄNÄÄN tein ensimmäisen kävelylenkin KUUKAUTEEN ulkona ja vielä itsenäisesti!
Meidän etupiha on kaamean liukas, mutta kaikki tiet alkavat olla jo sulia.
MAATA on siis NÄKYVISSÄ! Tämä on joka kevät saanut mieleni virkeäksi.

Lenkkeilyni oli ehkä hitainta sitten taaperoaikani jälkeen, mutta oli niin MAHTAVA FIILIS kulkea itsekseen, lintujen laulellessa taustalla.
Normaalisti kävelyvauhtini bussipysäkille kestää 4minuuttia, tänään se kesti 10minuuttia keppien kanssa. Kiertelin ja kaartelin lähikortteleita hymyssä suin TUNNIN verran!
IM SO HAPPY! 


Tästä päivästä eteenpäin, aion tehdä tunnin lenkkejä kaksi päivässä.
On siis aika kuntouttaa itseni kävelykuntoon, ja eihän se onnistu ilman kävelyharjoittelua.

Nautiskellaan auringon lähettämästä energiasta!
-Lenkkeilijä-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti